Puolet maailman väestöstä asuu rannikkoalueilla eli alle sadan kilometrin päässä merestä. Valtameret ylläpitävät elämää. Ne tarjoavat elinympäristöjä, tuottavat happea ja ravintoa ja ihmiskunnalle monenlaista aineellista ja aineetonta hyvää. Meret ovat kulkuväylä, myös mantereelta toiselle. Vesillä harjoitetaan myös rikollista toimintaa, soditaan ja toteutetaan luonnolle tuhoisia hankkeita. Ihmiskunnan häpeäksi valtamerta käytetään myös kaatopaikkana.

Kalastusalus Islannissa

Matkustajasatama Ghanassa

Osterikallio Mosambikissa

Togolaisia virkistäytymässä Guineanlahden rannalla

Edellinen Seuraava

Maapallon ja sen asukkaiden tulevaisuus on läheisesti sidoksissa valtamerien hyvinvointiin. Yhteiskunnissa on kyettävä toimimaan entistä viisaammin ja valmistauduttava tulevaisuuteen, jossa aikaansaamamme luontokato ja ilmastonmuutos myllertävät elinoloja. Valtameri on tähän asti tehnyt työtä puolestamme ja toiminut muutosten puskurina. Meri on sitonut valtavan määrän lämpöä, toiminut hiilinieluna ja -varastona, mutta rajansa kaikella. Ihmiskunnan on aika kantaa vastuu tekojensa seurauksista ja muuttaa suuntaa kohti kestävää kehitystä.

YK:n valtamerten ja meritutkimuksen vuosikymmen

Ihminen on merien suurin uhka on, sillä parhaillaan monet ihmiskunnan toiminnan aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat meriympäristöön: ilmaston lämpeneminen ja sen aiheuttama meren pinnan nousu ja merijään sulaminen, rehevöityminen, saastuminen, roskaantuminen ja ylikalastus. Itämeren tilaan vaikuttaa erityisesti liiallisten ravinteiden aiheuttama rehevöityminen. 

Kehityksen suunnan muuttamiseksi Yhdistyneet kansakunnat on omistanut vuodet 2021–2030 valtamerten vuosikymmeneksi (The Ocean Decade). Vuosikymmenen tavoitteena on:

1. lisätä yhteiskunnissa meritietoa ja ymmärrystä valtamerten merkityksestä planeetallamme ja ottaa meritieto entistä laajemmin osaksi päätöksentekoa.
2. antaa valtameritutkijoille ympäri maailmaa mahdollisuuksia yhteistyöhön uraauurtavan, monitieteisen valtamerten, merten ja rannikoiden tutkimuksen parissa. Tutkimus tukee monimuotoisuutta ja ottaa huomioon paikalliskulttuurit.
3. kartuttaa ihmisten tietoa ja ymmärrystä valtameristä. Etenkin rannikkovaltioissa ja pienten saarivaltioiden yhteisöissä tarvitaan tietoa sopeutumiskeinoista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kaikille tulee mahdollistaa pääsy meritiedon lähteille, myös havaintoaineistoihin ja teknologiaan.
4. edistää valtamerten suojelua. Tavoitteena on, että lisääntynyt tieto ja ymmärrys valtamerten arvosta takaa suojelutoimille riittävän poliittisen tuen ja rahoituksen.

Merien suojeleminen ja niiden kestävä käyttö edellyttää tutkittua ja ajankohtaista tietoa meristä sekä tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Valtamerten vuosikymmenen päämääränä onkin lisätä meriin liittyvää tietoa ja tutkimusta ja sen kautta tukea kestävän kehityksen tavotteiden toteutumista. Se antaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä tulevien merten hyväksi! 

The Science we need for the
Ocean we want

Itämeri on pieni, mutta eroittamaton osa maailman meriä. Suomella on rantaviivaa kokoonsa nähden hyvin paljon ja lähes puolet suomalaisista asuu alla 20km päässä Itämerestä. Ei olekaan ihme, että Itämeri on tärkeä meille. Suomi osallistuu merentutkimuksen vuosikymmeneen omalla kansallisella toimeenpanosuunnitelmallaan 

Tavoitteena on suojella liki kolmannes maailman meristä

Lue myös tämä

United Nations Decade of Ocean Science

Lähes kaikki maailman valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat liittyneet jäseniksi Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimukseen (UNCLOS). Suomen osalta sopimus astui voimaan vuonna 1996. Sopimuksella säännellään muun muassa merivyöhykkeiden rajaamista ja merenkulkua, kalastusta ja merenpohjan luonnonvarojen hyödyntämistä, ympäristökysymyksiä sekä meritieteellisen tutkimuksen harjoittamista.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteen numero 14 mukaan maailman valtioiden tulee säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Merioikeusyleissopimuksen nojalla valtioiden on helpompi toimia kohti tätä tavoitetta.

YK:n merioikeusyleissopimuksen alainen täytäntöönpanosopimus koskee kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten merialueiden suojelua biologisen monimuotoisuuden ja kestävän käytön takaamiseksi (BBNJ-sopimus).

Tavoitteena on suojella 30 prosenttia maailman meristä. Suojeltavat ja ennallistettavat alueet valitaan tieteellisten tutkimusnäyttöjen perusteella. Samalla turvataan alkuperäiskansojen ihmisoikeudet ja vahvistetaan niitä. Aavan meren suojelusopimuksesta päästiin yksimielisyyteen maaliskuussa vuonna 2023.